Mistä työvoimaa senioreiden kasvavaan palvelutarpeeseen?

Taloudellisen huoltosuhteen kehitysnäkymistä ollaan huolissaan - eikä syyttä. Kunnissa suurena haasteena tulee olemaan ikääntyvien ihmisten palvelutarpeen hoitaminen. Vuonna 2035 meillä on Suomessa 300 000 yli 85-vuotiasta senioria - se on huikea määrä suhteessa koko väestöömme. 

 Kuva: Väestömuutosten vaikutukset kuntien selviytymiseen - voiko kaikilla kunnilla olla kasvun strategia? Uudenmaanliitto 2019.

 Uudenmaan kunnissa palvelutarve tulee vähenemään lasten ja nuorten osalta, ja vastaavasti lisääntymään vanhuspalveluiden osalta tulevaisuudessa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että varhaiskasvatuksen ja opetustoimen työpaikat vähenevät ja vanhuspalveluihin tulee saada lisää työvoimaa.

Mistä me voimme saada lisää työvoimaa kasvavan vanhusväestömme palvelujen tuotantoon? 

Työperäinen maahanmuutto on yksi keino kasvavan työvoimatarpeen ja myös heikkenevän taloudellisen huoltosuhteen selättämiseksi. Tällä hetkellä nettomaahanmuutto on noin 15 000 maahanmuuttajaa/vuosi. Maahanmuuttajien työllisyysaste on 12 prosenttiyksikköä matalampi kantaväestöön verrattuna. Heidän kokonaisvaikutuksensa Suomen taloudelle on kuitenkin myönteinen (TEM. 2019). 

Työperäistä maahanmuuttoa olisi siis hyvä pyrkiä edistämään moninaisin keinoin - myös Vihdissä.  Paikalliset yritykset on otettava tiiviimmin mukaan kuntien maahanmuuttopalveluiden ja TE-keskuksen kanssa tapahtuvaan yhteistyöhön. Työperäisen maahanmuuton edistämiseksi on luotava yhteistyössä paikallisten yrityksien sekä järjestöjen kanssa selkeä digitaalinen palvelupolku sekä luotava myös uudenlaisia kokeiluja ja toimintamalleja työvoiman saatavuuden ja työn saavutettavuuden helpottamiseksi.

Työperäisen maahanmuuton edistäminen on siis yksi keino senioreiden palvelutarpeen tyydyttämiseksi. Toinen keino on jo maassa olevien maahanmuuttajien työllisyysasteen sekä tuottavuuden nostaminen. 

Miten maahanmuuttajien työllisyyttä ja tuottavuutta voidaan kehittää?

 Maahanmuuttajat ovat moninainen ryhmä. Siihen kuuluvat työperäiset maahanmuuttajat, perhesyistä syistä maahan tulevat, humanitaariset maahanmuuttajat sekä paluumuuttajat. Jokaisella ryhmällä on luonnollisesti omanlaisensa työllistymisen esteet, mutta joitakin yhteisiä ongelmia on kuitenkin tunnistettu. 

Yksi ongelma liittyy osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kyvyttömyyteen. Tällä hetkellä moni korkeakoulutettu maahanmuuttaja tekee työtä, joka ei vastaa lainkaan heidän osaamista. Yhteiskuntamme jättää siis näiden ihmisten luovuuden ja osaamispotentiaalin aktiivisesti hyödyntämättä. Maahanmuuttajien osaamisen tunnistamista on kehitettävä ja heidän osaamisensa tunnustamista on myös kuntien lisäksi edistettävä eri ammattijärjestöjen sekä valtionhallinnon toimijoiden kesken.  

Toinen ongelma liittyy työlupien käsittelyaikoihin. Työlupien käsittelyajat ovat nyt kohtuuttoman pitkiä - jopa useita kuukausia. Työntekeminen kantaväestön kanssa on parasta kotouttamista. 

Kolmas ongelma liittyy työmarkkinoiden joustamattomuuteen. Työmarkkinoiden joustoja on edistettävä paikallisen sopimisen avulla laajamittaisesti. Ja esimerkiksi yksinyrittäjien työllistämiskynnystä on pyrittävä alentamaan, vaikka ensimmäisen vuoden eläkevakuutusmaksujen alennuksen muodossa - tämä auttaa paitsi maahanmuuttajien työllisyyden ja tuottavuuden kohentamisessa, myös kantaväestön työllisyyden hoidossa.

Neljäntenä ongelmana ovat kantaväestön asenteet. Maahanmuuttajat kokevat työmarkkinoilla syrjintää ja heitä kohdellaan monella tavalla hyvin eriarvoisesti kantaväestöön suhteutettuna. Asenteet voivat siis pahimmillaan estää tämän työvoimareservin tuottavuutta - kohtuullisen hölmöä hommaa. 

"Ei ole kyse siitä mistä olen itse kiinnostunut, vaan siitä missä minä olen hyväksytty" (Vehviläinen&Souto,2021)

 On hyvä muistaa, että mikäli tarkastelemme maassamme olevia maahanmuuttajia uhkien näkökulmasta, on aika selvää, että uhkia myös näemme. Näinhän se ihmisen mieli toimii. Kannattaa siis ottaa "mahdollisuus-lasit" silmille. Saatamme aktiivisella mahdollisuuksien etsimisellä löytää maahanmuuttajista vielä hyödyntämättömän kansantaloutemme potentiaalin.  

Lähteet

 How does career guidance at schools encounter migrant young people? Interactional practices that hinder socially just guidance. 2021. Vehviläinen S.&Souto A.  https://link.springer.com/content/pdf/10.1007/s10775-021-09467-2.pdf

Maahanmuuttajat työmarkkinoilla - tutkimus eri vuosina Suomeen muuttaneiden työurista. 2016. Busk H., Jauhiainen, S. Kekäläinen, A. Nivalainen, S. Tähtinen, T. https://www.kela.fi/documents/10180/1169652/160914+Maahanmuuttajat_tyomarkkinoilla.pdf

Työpoliittinen aikakausikirja. 2019. Työ- ja elinkeinoministeriö. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161942

Väestömuutosten vaikutukset kuntien selviytymiseen - voiko kaikilla kunnilla olla kasvun strategia? 2019. https://www.uudenmaanliitto.fi/files/24574/Vaestomuutosten_vaikutukset_kuntien_selviytymiseen_-_Perlaconin_selvityksen_Uusimaa_-osio.pdf

Vihdin kunnan kotouttamisohjelma 2020-2023. https://vihti02.oncloudos.com/kokous/20201127-13-1.PDF