Miten lasten, nuorten ja vanhusten hyvinvointia voidaan kehittää digiä hyödyntäen?

Digitalisaatio mahdollistaa ihmisten hyvinvoinnin kehittämisen uudella tavalla. Korona pandemian johdosta, olemme kaikki olleet pakotettuja opettelemaan uudenlaisen tavan olla vuorovaikutuksessa toistemme kanssa - ruudun välityksellä.

Digitaalisia palveluja kehitetään nyt kovaa vauhtia vastaamaan kasvavaan hyvinvointi-palvelujen tarpeeseen. Kuntien talousongelmat sekä kasvava ikääntyvien joukko haastavat meidät juuri nyt etsimään skaalautuvia ja entistä saavutettavampia palvelumuotoja. Tähän tarpeeseen digitaaliset palvelut voivat parhaimmillaan vastata.

"Vai että digillä korvataan?"

On selvää, että digi ei korvaa lähipalvelussa tapahtuvaa kasvokkaista kohtaamista. Digitaalinen vuorovaikutus on aina hyvin erilaista. Siitä puuttuu kehollinen kohtaaminen ja se todella tuntuu hyvin erilaiselta. Voit käydä lukemassa artikkelini etävuorovaikutukseen ja itsensä johtamiseen liittyen ohesta.  Meillä on kuitenkin jo vahvaa tutkimuksellista näyttöä siitä, että digitaalisen teknologian välityksellä tapahtuva tai kokonaan tekoälyä hyödyntävä digipalvelu voi tuottaa lähes yhtä laadukasta ja toisinaan jopa parempaa palvelua, kuin lähipalveluna toteutettu palvelu. 

"Olisiko sitten jotain esimerkkejä toteutetuista ratkaisuista esittää?"

Lapset ja nuoret osaavat jo sulavasti hyödyntää digitaalisen maailman luomia mahdollisuuksia. Heille digitaalisten hyvinvointipalvelujen jakelukanavan käyttö on helppoa. Seniori-väestön keskuudessa ajatus digitaalisesta palvelusta saattaa olla vielä aika etäinen. Digipalvelujen kehitys on kuitenkin juuri nyt niin valtaisaa, että todennäköisesti muutaman vuoden kuluttua me keski-ikäiset,  jäämme auttamattomasti ulkokehälle digihyvinvointipalvelujen käyttötaidoissa senioreiden sukkuloidessa digipalveluiden viidakossa sujuvasti.

"Ne esimerkit?" 

Lasten ja nuorten hyvinvointipalvelusta käy hyvänä esimerkkinä Sekaisin Chat-palvelu, joka tarjoaa matalankynnyksen keskustelutukea lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi. Tai vaikka Reititin-palvelu, joka pyrkii tavoittamaan yhteiskunnan ulkokehälle joutuneet nuoret ja ohjaamaan heidät takaisin yhteiskunnan aktiivisiksi jäseniksi. Senioreiden palveluista esimerkkinä mainittakoot esimerkiksi Suvanto Care, joka välittää reaaliaikaista tietoa seniorin yksilöllisestä hoivatarpeesta kaikille hoitoketjun jäsenille. Psyykkisen-, sosiaalisen- ja fyysisen hyvinvoinnin mittaaminen kiinnostaa tällä hetkellä monia ihmisiä. Datan sovellusmahdollisuudet palvelujen käyttöön ovat lähes rajattomat.

"Miten näillä digipalveluilla voidaan säästää?"

Digitaalisilla hyvinvointipalveluilla saadaan merkittäviä säästöjä yhteiskunnalle. Digitaalinen palvelu ja niihin yhdistetty mittausteknologia sekä robotiikka tulee korvaamaan ihmistyötä monilla eri aloilla. Digitaaliset palvelut myös täydentävät nykyistä palveluvalikoimaa ja auttavat erityisesti saavutettavuudessa ja palvelujen esteettömyydessä. Meidän onkin aika oppia näkemään digitaaliset palvelut ja niihin liitettävä teknologia osana kunnan palveluntuotantoa.  Digitaaliset palvelut tulisi sijoittaa kunnan johtamisen näkökulmasta palvelutuotannon ytimeen. 

Digitaalisten palveluiden kehittäminen maksaa, mutta hinnat tulevat parhaillaan nopeasti alas kilpailun edetessä ja digiosaamisen kehittyessä. Kuntien tulisi tehdä enemmän yhteistyötä erilaisten digipalvelujen kehittämiseksi - pienet kunnat eivät voi sulkeutua kyhäämään itse omia palveluitaan. 

"Olisiko nyt edes joku konkreettinen euro-esimerkki?"

Reititin -palvelun säästöt yhteiskunnalle olivat 150 nuoren kohdalla 5,1 Milj.eur (Sitra Vaikuttavuuden askelmerkit 2018). Kunnissa tulisi nyt pikaisesti lähtemään palvelutuotannon ketjuja ja etsimään palvelumuotoilun keinoin niiden digitalisoinnin mahdollisuuksia. Ihan ensimmäiseksi on tietysti laadittava kunnan digistrategia. 

Että näin.

Lähteet

Heikkinen, J. 2020 Sekasin-chat - verkkovälitteinen keskustelupalvelu nuorten psyykkisen hyvinvoinnin tukena.

Jonna Heliskoski, Heidi Humala, Riina Kopola, Anna Tonteri, Saila Tykkyläinen. 2018 Vaikuttavuuden askelmerkit.Sitra

Nupponen, Härkönen, 2020. Hyvinvointimittaamisessa piilee mahdollisuuksia uusiin innovatiivisiin palveluihin. Sitra